tiistai 8. joulukuuta 2015

Barcelona



Hola! Näissä kuvissa fiiliksiä meidän syyslomareissulta Espanjassa, Barcelona on muuten sairaan kiva kaupunki. Täynnä skeittaripoikia, katumuusikoita ja ilosta espanjan kieltä joka puolella. Mulle oli mitä mahtavinta päästä oikeesti puhumaan sitä kieltä, vaikka kahviloissa kävi nolosti, kun yritin espanjalla, mutta loppujen lopuksi oli pakko vaihtaa englantiin, että sai sen kahvin tilattua. Mutta lentokentällä tilasin mun, kyllä, perunaleivän espanjaksi ja sanoin jopa, etttä eräältä toiselta matkustajalta unohtunut matkalaukku ei ole minun ( " No es mi maleta"). Tärkeintä oli se, että sain kahviloissa salakuunnella muiden puhetta ja suomentaa menuja ja kylttejä. Kyllä me hyvin pärjättiin kielen ja jotenkin myös katalonian kanssa.

Meidän viikko koostui pitkistä aamupalahetkistä yhdessä, jokaisen pylvään ja talon valokuvaamisesta Larin kanssa kilpaa sekä viinitilalla käynnistä ja pikkukaupunki Sitgesissä vierailusta. Asuttiin söpösessä talossa, josta löytyi kaikki mukavuudet ja jopa kattoterassi. Kattoterassilla oli pieni erillinen huone, jossa yksi ilta lueskeltiin Larin kanssa Espanjan historiaa naureskellen ääneen.

Barcelonan meren ranta on aivan äärettömän ihana! Myös Sitgesissä, vitsit ne aallot on makeet ja isot. Niin lämmin ei mulle ollut, että olisin uimaan hypännyt, mutta simpukoita metsästeltiin.
Toteutettiin myös kulttuuria puoltamme ja perehdyttiin Parc Güelliin, joista on myös kuvia ylempänä. Myös kuuluisa
Gaudin Sagrada Familia kirkko on must see ja melkosen vaikuttava se onkin
yhä keskeneräisyytensä takia.
Kävellessämme eräänä aamuna kohti metroasemaa, huomasimme jättimäisen 
kirpputorin ilmestyneen siihen metroaseman lähelle. Sinne mentiin 
innokkaasti penkomaan romukasoja, mutta löysin mun aarteen, Buddha-
patsaan. Myyjä jutteli meidän kanssa pitkään entisestä kotimaastaan
ja Suomesta. Hän oli pukeutunut kolmeen toppatakkiin, vaikka ulkona
oli 20 astetta, se nauratti mua, koska me täältä Suomen kylmyydestä
tullaan espanjan auringon alle lämmittelemään. Hän muisti Suomesta
hyvän kalan ("salmon salmon") ja kauniit järvet. Ja että suomalaiset
ryyppääväät paljon. 


Liikuttiin paikasta toiseen nopsasti metrolla ja junilla. Joka ilta 
syötiin ulkosalla, tosin ravintolan valitseminen osottautui selväksi haasteeksi.
Kierrätin Laria ja sen veljeä paikasta toiseen, etsien sitä paikkaa, josta löydän 
haluamaani kasvisruokaa. Parasta oli iltaisin vaan istua viinilasilliselle ja olla
murehtimatta mitään. Matkustamisessa parasta on arjesta pois pakeneminen, ahh 
siinä viinin äärellä hihitellessä kaikki on kivaa. 

( Pst. Valutin tätä tekstin kirjoittamista niin pitkään, mutta paineen
 alla tein tämän vihdoin nyt. Muuten olisin joutunut joulun jälkeen ostamaan
Larille alennuksesta joulukalenterin. Sad Lari, tein tän, joten et saakaa sitä)


tiistai 10. marraskuuta 2015

Oot mun jokapäiväistä unelmaa

mietin sun hymyä tunnilla
sun naaman kaarteita
miten sun hiukset valahtaa sun kasvoille, kun naurat ja koko keho liikkuu
mietin kun painaudun sun lämpöö vasten
sun halaus täydentää mun halauksen

haluun tuntee sun huulet mun huulilla
just nyt
et tiiän et oot olemassa
etkä vaan höttöistä unelmaa
jota välillä tunnut olevan
ihanaa unelmaa

tahdon juosta auringossa ja heittäytyä sun syliin
nauraa tuulen kanssa



(pianpianpian barcelona-kuvia enemmän kehiin)

tiistai 3. marraskuuta 2015

Uniseikkailija

@larijeremias

Oon yks niistä ihmisistä, joille unet merkkaavat hyvin paljon, elän aina hirmuvahvasti unissa, kaikki tavara mun mielen syövereistä ja päivän tapahtumista purkautuu öisin outoina tapahtumaketjuina. 
Viime aikoina mun unissa on ollut vahvasti läsnä laivat ja vesi. Kahtena yönä laivan kannelle on vesi valunut yli ja oon pelännyt hukkkumista. Viime yönä yritettiin taas perheen kanssa etsiä hyvää uimahallia, ja no lopulta löydettiin joku uimala, missä oli eläkeläisiä ja koiria. Hassuinta oli, että muistin yhden uimahallin ennestään jostain mun toisesta unesta ja näin sen viime yönä taas. Tällä kertaa se olikin suljettu, eikä päästykään sinne. Niin outoa.

Mun mielestä on mahtavaa elää myös öisin, jossain ihan toisissa maailmoissa. Voi vaan paeta hetken todellisuutta. Muistan tosi paljon mun erilaisia unissa olleita maailmoja ja maisemia, myös lapsuudesta asti. Rakastan tulkita kaikkea sitä, mitä oon nähnyt. En usko unikirjoihin (vaikka niitä omistankin), koska unien sisältö on yleisesti jokaiselle niin henkilökohtainen. En usko, että yleiset unisymbolit voi selittää sulle oikeen mitään. Jep, vaikeampaa. Sun täytyy vaan itse opetella tunnistamaan yrittääkö sun unet viestittää sulle jotain jostain. Eikä ne välttämättä aina edes yritä. 

Toiset taas ei vaan jostain kumman syystä nää unia eli toisin sanoen muista niitä aamulla. Tai unet voi olla hyvin arkisiakin. Myös unen eri vaiheissa näkee unia, ei pelkässä REM-unessa, mutta usein muiden vaiheidein unia ei muisteta. 

Hassua unissa on myös, että kysymykseen miksi näemme unia, ei ole pystytty antamaan vastausta. Unet on täysi mysteeri siis, mutta nautitaan näistä oudoista yöseikkailuista.

keskiviikko 28. lokakuuta 2015

elämän häiritsevät ristiriidat


((miks me aina automaattisesti ajatellaan hitleriä, ajatellessamme pahuutta tai pahaa ihmistä
se on se meidän mielestä
"pahuuden huipentuma"))

vihaan kaikenlaista kaksinjakoa, 
oikeaan ja väärään
kauniiseen ja rumaan
hyvään ja pahaan

pienenä me luullaan et kaikki maailmassa on mustavalkoista
mut mitä enemmän mulle kertyy vuosirenkaita
tuntee miten monimutkaista kaikki on
yhtäkkii kaikessa onkin kaikkee
hyvässä pahaa
kauniissa rumaa 
ja
oikea onkin väärää

sadun pahasta sudesta tuleekin hyvä
kun se rakastaa äidillisesti omaa lastaan

// mutta saduissa hyvistä ja kauniista prinsessoista ei koskaan tule rumia ja pahoja

+++ mä vihaan väkivaltaa!!!


joskus kun tein luonnetestejä, mä vaan toivoin et joku olis rastittanu kaiken valmiiks ja tuonut mulle paperin 
"tadaa, sä oot tämmönen. Luepa tästä sun luonneanalyysi"


ihmiset aina sanoo et RAKKAUS
parantaa kaiken
RAKKAUS voittaa vihan

hipit sanoo RAKKAUS voittaa sodan
RAKKAUS parantaa haavat

onkse rakkaus joku ihmelääke kaikkeen?
koska kaikki, jokaikiset, tarinat, sadut, elokuvat, musiikki
kertoo rakkaudesta

kuinka se rikkoo esteet
herättää jopa kuolleista
ja voittaa pahuuden
mutta voinko mä oikeesti tietää
että sadut pätee tosielämässä

voittaako rakkaus oikeasti pahuuden




(Teatterivinkki: Pahuus / Turun ylioppilasteatteri, inspiroiduin)

sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Hidas sunnuntai



oon kuin tunteilla täytetty ämpäri
koko ajan pursumassa yli 
enkä oo koskaan tasapainossa
toisaalta nautin siitä että mun sisällä tapahtuu niin paljon asioita

eilen halpaa valkoviiniä ja livemusiikkia seurassa, jossa kaikki olivat käyneet musiikkilinjaa taikka osasivat soittaa ainakin pianoa, kitaraa ja bassoa ja rumpuja ja jnejne
olin silleen wow, joo osaan mä ehkä laulaa
mut ei vitsi miten kaunista, kun jotkut oikeesti osaa laulaa

mun kaveri lähti kävelee kotiin kolmelta yöllä
sen itsepäisyys hymyilytti mua
 se tais selvitä ne kahdeksan kilometriä
oli niin kivoja valopalloja taivas täynnä

kuinka huojentavaa tajuta, että kelpaat maailmallekin ilman meikkiä naamassa

rakastan mun miestä
joka sanoo "ei sun ees tarvitsis meikata
koska oot niin kaunis"

me kaikki ollaan
kauniita


hymyilen.

perjantai 9. lokakuuta 2015

turha puhuminen on perseestä


eilen kun astuin bussista ulos niin kaikki vain loksahti kohdalleen
yks tähti taivaalla vaan loisti mun silmiin kaikkien miljoonien muiden valopallojen joukosta

sit vaan aattelin et kaikki on hyvin just nyt
jotenkin et meen oikeeta tietä
teen oikeita asioita
osaan katsoo mun ympärillä olevia asioita ja rakastaa niitä

se oli hyvin hassu fiilis
vaan tuijotin sitä yhtä tähtee ja hymyilin itsekseni
saan kiksejä oudoista asioista

mut se nyt mun tähti
päätin sen


hassuu aatella, että kiinnostus ihmisiin on tietyllä tavalla täysin kadonnut
small talk on vaan turhaa lässynläätä
keskustelen mieluummin pakolaisista mun ystävien kanssa
kertooko tää jotain musta??
kyllä oon kyllästyny jatkuvasti tutustumaan uusiin ihmisiin
tänään oli vähän käperrynnurkkaanjahaluanvainolla- päivä




tuisku soitti mulle tänään ja sano et kaikki oli kesällä kivempaa
se oli lukennut itsensä jäätelö kädessä niiden oven taakse

okei onneks pääsen barcelonaan, haluun maistaa, haistaa ja koskea espanjaa
ja ostaa uusia rannekilluttimia
ja buddhapatsaan


hassua että tänään olin tuntemattoman ihmisen kanssa nenät vastakkain ilmaisuntunnilla



yleensä kun esität varmaa jossain tilanteessa
susta tulee varma
unohdat pelon
ja uskallat hengittää
siis huijaat aivojasi mutta se toimii

tahtoisin vaan parantaa koko maailman
haluaisin vain hymyillä kaikelle


thihhhhihhh


maanantai 5. lokakuuta 2015

" Love is a serious mental illness"


toisinaan sitä haluis vaan karata

sitä kävelee kaduilla ja jää tuijottelemaan omaa heijastettaan näyteikkunoissa

ja taas on niin kylmä

eikä mulla oo edes takki kiinni


keltaiset lehdet puissa on tosin kauniit

ja aurinko, joka paistaa bussissa sun naamaan

niin ettet pysty katsomaan sun vieressä istuvan lämpimiä silmiä



musta on kivaa että koeviikolla useimmat ei jaksa laittautua

ihmiset tulee tukka pörröllä ja kulmakarvat vinossa kouluun

ollaan hetken taas melkeen kun aatamit ja eevat

kolme raitaa päällä



tänään mua nauratti kakkupala

itkin mun kanssa-asujien ymmärtämättömyyttä mun huoneen sotkuuteen

liimasin koristekukkia kissakangaskassiin

mulle sanottiin monta kertaa "rakastan sua"



voisinko toisinaan lopettaa olemasta näin herkkä

maanantai 14. syyskuuta 2015

estoy alli y aqui

osaisinpa puhua espanjaa sujuvasti
se tuntuu luontevammalta kieleltä ilmaista tunteita kuin suomi
siinä on jotain selittämätöntä vahvaa tunnetta

onko negatiivisista tunteista helpompi ammentaa inspiraatiota

on hassua miten voi samaan aikaan rakastaa sun perheenjäsentä 
vaikka se puhuu täysin sun periaatteiden vastaisesti
ja saa sut raivostumaan jo yhdellä sanalla

kaipaan kesää että mulla olisi syy vain olla paikallaan ja rauhottua
ja nauraa enemmän 
milloin kaikesta tuli näin vakavaa taas vaihteeksi

mut mulla on hyviä ihmisiä ympärillä
en vaan aina osaa sanoa oikeita sanoja

maanantai 7. syyskuuta 2015

Maanantai tuntuu isolta vitsiltä


"Joku vois taikoo mulle energiapillereitä
vähän kuin pieniä karkkeja"

Tänään fysiikan tunnilla, jälleen hyvin inspiroituneena keskinopeuden laskemisesta, pelasin melkeen mielenkiintosemmalta kuulostavaa peliä ja vastaan tuli kysymys: Saisitko mieluummin miljoona dollaria vai löytäisit tosirakkauden? Plz, yli 50 prosenttia otti ensimmäisen vaihtoehdon. Seuraava kysymys: Olisitko mieluummin rikas ja ruma vai köyhä ja kaunis? Fialta tuli oiva vastaus, että rikas voi ostaa itsensä kauniiksi. Tai vaihtoehtoisesti ostaa miehen. Mainiota.

Musta tuntuu, että mun koulurepun painovoimavetoisuus kasvaa päivä päivältä enemmän, joka päivä vyöryn kotiin sen kuorman alla. Ei ihme, että mun repun vetskarikaan ei oo kestäny sitä mun vihaista riuhtomista, kun ylilastattu reppu ei jostain syystä mee kiinni
(R.I.P HYPE)

Koulu ei ollukaan niin okei, kuin olin ah niin haikeana muistellut kesällä.((hyi kasipalkki ei ikinä enää)).Performanssikurssi taas on herättänyt mut ihmettelee kaikkea. Ollaan myös muunmuassa katsottu videoita, joissa ammutaan tai on mukana lasinsiruja. Oon jääny monena päivänä tuijottelee sadetta yrittäen löytää siitä jotain inspiraatiota. 

Nyt kun on tämä pakolaisasia hyvin tapetilla, oon itsekin tsekkaillut Punaisen Ristin sivuilta kaikenlaista vapaaehtoistoimintaa, joka kiinnostais muakin (taikokaa ensin neljä tuntia lisää vuorokauteen, kiitos). Mutta kaikista hienointa musta on se, että suomalaiset on lahjoittaneet roppakaupalla vanhoja vaatteitaan ja lapasia apua tarvitseville, ja myös osa on osallistunut lajittelemaan vaatteita! JEEJEE SUOMALAISET, olen ylpeä! 

Ja sitten levysuositus: Tiisu- ELämän koulu. NAW :3

Yritetään hymyillä vaiks sataa jookos? ;)

tiistai 18. elokuuta 2015

Kesä meni

17.8

tunnen liikaa onnellisuutta
haluun purkittaa sitä ja sun tuoksua
haluun tuntee saman yön kirpeyden uudelleen
pimeässä pyöräillessäni
sun huulet maistaen

oon tuntenu niin paljon rakkautta
niin paljon kauniita kasvoja
ja läheisyyttä
tunteita
ollaan me aika sekaisin
eikä vieläkään aikuisia

ollaan naurettu jokirannassa
ollaan suudeltu ystäviämme
ollaan syöty ihan liikaa
ja ihan liian vähän
ollaan naurettu tyhmille varpaille
ja huonolle huumorille
oon maannut maassa ja tuntenut ruohon ja tähde
t

tunnen et musta välitetään
tunnen et oon vapaa hengittämään
rakkaus tuntuu helpolta
voin vihdoin olla mitä haluan ketään satuttamatta

haluan muistaa sen auringon joka poltti mun selkää
haluun muistaa ne yöt kun olen humalassa rullannut alamäkiä ja yrittänyt pysyä pystyssä
haluan muistaa ne vesisateet mun niskassa
haluan muistaa ne hetket kun ollaan vaan oltu ja tuijoteltu toisiamme
tahdon vaan olla ja hengittää
ihminen on niin onnellinen vapaana
vaikka elämä on muutakin kuin aurinkoa ja alkoholia

((rakkauden kuuluu sekoittaa sun aivot))

jos mä voisin toivoo viel yhden tähdenlennon verran
toivoisin mun pystyvän hymyilemään joka päivä mun elämässä